Menoa ja vilskettä ollut tämäkin viikko ja eihän tämäkään ole ku vasta puolessa välin.
Käytiin Patrikin kanssa eilen avoimessa päiväkodilla olemassa vauva voimaa -ryhmässä ja taas tämä vaan katseli ihmeissään ku oli niin paljon vauvoja ympärillä. Jaksoihan hän reippaasti olla se tunnin kunnes iski väsymys niin tämä mamma ja poju piti lähteä. Mutta näihän se menee, vauvojen ehdoilla.
Ja maanantaina sitten kävinkin Patrikin kanssa perheeksi ryhmässä, missä siis kävin kun odotin Patrikia.
Tänään tosin on kotipäivä, että saisin kotia siivottua ja sen sellaista ja huomenna taas on menoa,koska on mammojen kanssa "treffi" lounas. Minne siis otetaan omat ihanat kullat matkaan ja syödessään samalla vaihdetaan kuulumisia.
Sitten viikonloppuna tulee pohjois-pohjanmaalta muutama kaveri käymään, että siinäkin on ohjelmaa ja lauantaina onkin sitten Patrikin toinen uinti kerta, mistä se ainakin viimeksi viihtyi vaikka tätä mammaa hieman jännitti miten kauan viihtyy, mutta viihtyi kokonaisen 30min. eli kokonaisen uinti kerran.
Tämä oli tälläinen pikainen postaus, mutta seuraavassa sitten on enemmän asiaa.
Mitä seuraavan kerran haluat että postailen tänne?
p.s. En tule julkaisemaan Patrikista tänne kuvia, koska emme halua nettiin häntä laittaa.
keskiviikko 7. helmikuuta 2018
perjantai 4. elokuuta 2017
Elämäni mullistus
Taas on näyttävästen vierähtänyt aika, mutten ole saannut vain inspiraatiota kirjoittamiseen.
Nyt on tosiaankin oman eläminen saannut kohokohdan kun tein raskaustestin maaliskuun aikana ja sieltähän ne tuli. Kaksi viivaa.
Sitten tottakai olin odottanut milloin nään nämä kaksi ihanaa viivaa, se silti iski.
Olinhan nyt varmasti valmis tähän projektiin?
Mutta taas kun miettii elämääni niin, olen aika rauhottunut ja en juo melkein ikinä (pari kertaa vuodessa) ja en nytkään kaipaa sitä alkoholia, lähinnä vain energiajuomaa..
Mutta tosiaan sain sen kaksi viivaa testiin ja eiköhän se ollut aika soittaa neuvolaan kun ensin vain olin mieheni kanssa sisäistänyt tämän asian.
Ja siellä sitten todettiin, että olin jo seitsemällä viikolla, joka oli sinänsä aika shokki, että olin päässyt niinkin pitkälle.
Ja kotonakin järjestys muuttui tulevaisuutta ajatellen. Tämä "toimisto" siirtyi makuuhuoneesta olohuoneeseen, koska mieheni kumminkin opiskelee ja jos minä ja vauva mennään aiemmin nukkumaan tai jotain niin hän saa opiskella sitten rauhassa. Ja tottakai sitten päivällä jos täytyy opiskella ja ei pysty kotona keskittymään niin onhan tässä lähellä yliopisto ja sitten keskustassa kirjasto missä myös voi opiskella kun kotona ei onnistu. Koska en todellakaan halua, että tämä nyt pilaa hänen opiskelua.
Kuntosaliahan harrastin viikkoon 26 asti ja nyt sitten olen kaverin kanssa siirtynyt uimiseen sekä kävelyyn. Täytyy ottaa vähän relax, mutta töitä pystyn vielä tekemään ja aion jatkaa niin kauan kuin pystyn, koska minulla ei ole kuin tämä keikkaluontoinen työ kyseessä. Ja äitiyslomalle jään ens kuun loppupuolella.
On se vaa aika johonkin vierähtänyt. Enään vajaa kolme kuukautta ja meitä on toivon mukaan kolme asustelemassa minun kuuden kanin kanssa.
Kyllä minulla on vieläkin kuusi kania ja en aio vähentää/luopua niistä, koska kyllä minulla aikaa niillekin riittää.
Tosiaan olen myös saannut tietää tämän sukupuolen, mutten paljasta täällä, koska äitini ei halua tietää etukäteen ja hän varmasti lukee tämän, joten hys.
Tosiaan tällä hetkellä olen 27+1 viikolla menossa eli voiton puolella. Vointini on yllättävän hyvä. Mitä nyt välillä selkää särkee jos istun kauan. Mutta siihenkin on lääke nimittäin kävely.
Nyt on tosiaankin oman eläminen saannut kohokohdan kun tein raskaustestin maaliskuun aikana ja sieltähän ne tuli. Kaksi viivaa.
Sitten tottakai olin odottanut milloin nään nämä kaksi ihanaa viivaa, se silti iski.
Olinhan nyt varmasti valmis tähän projektiin?
Mutta taas kun miettii elämääni niin, olen aika rauhottunut ja en juo melkein ikinä (pari kertaa vuodessa) ja en nytkään kaipaa sitä alkoholia, lähinnä vain energiajuomaa..
Mutta tosiaan sain sen kaksi viivaa testiin ja eiköhän se ollut aika soittaa neuvolaan kun ensin vain olin mieheni kanssa sisäistänyt tämän asian.
Ja siellä sitten todettiin, että olin jo seitsemällä viikolla, joka oli sinänsä aika shokki, että olin päässyt niinkin pitkälle.
Ja kotonakin järjestys muuttui tulevaisuutta ajatellen. Tämä "toimisto" siirtyi makuuhuoneesta olohuoneeseen, koska mieheni kumminkin opiskelee ja jos minä ja vauva mennään aiemmin nukkumaan tai jotain niin hän saa opiskella sitten rauhassa. Ja tottakai sitten päivällä jos täytyy opiskella ja ei pysty kotona keskittymään niin onhan tässä lähellä yliopisto ja sitten keskustassa kirjasto missä myös voi opiskella kun kotona ei onnistu. Koska en todellakaan halua, että tämä nyt pilaa hänen opiskelua.
On se vaa aika johonkin vierähtänyt. Enään vajaa kolme kuukautta ja meitä on toivon mukaan kolme asustelemassa minun kuuden kanin kanssa.
Kyllä minulla on vieläkin kuusi kania ja en aio vähentää/luopua niistä, koska kyllä minulla aikaa niillekin riittää.
Tosiaan olen myös saannut tietää tämän sukupuolen, mutten paljasta täällä, koska äitini ei halua tietää etukäteen ja hän varmasti lukee tämän, joten hys.
Tosiaan tällä hetkellä olen 27+1 viikolla menossa eli voiton puolella. Vointini on yllättävän hyvä. Mitä nyt välillä selkää särkee jos istun kauan. Mutta siihenkin on lääke nimittäin kävely.
keskiviikko 8. maaliskuuta 2017
What´s up
Minustakaan tänne puolelle ei ole kuullunut ristinsieluakaan.
Nyt kumminkin jollain lailla iskeytyi kirjoittamisen halu. Jakaa muillekin minun kuulumiset.
Mutta tosiaan en lupaile mitään aktiivista palauttelua.
Mistäköhän sitä aloittaisi kertomaan teille...
Niin tosiaan luin viime postauksesta, että kerroin teille silloin, että minulla on ISSille työhaastattelu ja siinähän sitten kävi niin, että meikä pääsi ISSille töihin ja heipat sanomaan JMgrooville.
Huih, siitäkin on jo kaksi kuukautta kulunut. Olen hyvin tottunut talon tavoille ja mitä tehdään ym.
Itseäni kumminkin enemmän kiehtoo tuo kauppojen ylläpitosiivous kuin se peruspesu.
Hyi mitä touhua tuo peruspesu onkaan.
Nyt viime aikoina tosiaan olen ollut yötöissä eikä onneksi niin rankkaa mitä aluksi oletin. Selvisin siis hyvin ehjissä nahoin.
Tosin tässä työssä on ollut viime viikolla huonoa tuuria ku oli yhden akupan lähinnä ylläpitosiivoilua ja siinä lattiassa oli jokni tahra aloin sitten tottakai hankaamaan mopilla niin ranne oli siinä sitten joten huonossa asennossa niin nyt on ollut viikon ajan enemmän ja vähemmän kipeänä. Mutta sillä onneksi kumminkin pystyy työnskentelemään 110%
Mutta töistä viis.
Vapaa-ajat vietän nykyään kaverin kanssa ja meillähän on paljon harrastuksia kuten liikunta.
Eli viime viikon tiistaina otettiin sitten Acticille vuoden verran jäsenyyttä ainakin näin aluksi ja ollaan molemmat kyllä joka kerta jouduttu lisäämään painoa, mutta tänään kun käytiin salilla niin alkaa pikkuhiljaa hidastumaan vauhtia tuohon painoen nosteluu, että kyllä alkaa treeni tuntumaan. Mutta sitähän kaverin kanssa mennään aina salille tekemään, jotta saataisiin tuntumaan lihaksiimme ja niiden tekemään töitä fyysisesti.
Ja en todellakaan ole unohtanut kanejen kanssa viettämään vapaa-ajallani, mutta kieltämättä sitä on vähentynyt ja tavallaan hävettää myöntää tämä, mutta olen kyllä ruvennut tällä viikolla viettämään heidän kanssaan enemmän aikaa kuin normaalisti. Mutta aina ei vain jaksa.
Elämässä kylläkään ei jaksaisi mitään tehdä jos valittaa tai ajattelee ettei jaksa niin meidän ihmisten pitäisi enemmän ajatella niitä hyviä juttuja eli positiivisia ajatuksia enemmän kehiin.
Missä minunkin täytyisi harjoittaa enemmän. Paljon enemmän. Lopettaa valittelu ja tuoda sen tilalle sitä positiivista puolta kuten jos haluaisi valittaa jostain niin yrittää kääntää sitä positiiviselle ajatuskannalle.
Nyt kumminkin jollain lailla iskeytyi kirjoittamisen halu. Jakaa muillekin minun kuulumiset.
Mutta tosiaan en lupaile mitään aktiivista palauttelua.
Mistäköhän sitä aloittaisi kertomaan teille...
Niin tosiaan luin viime postauksesta, että kerroin teille silloin, että minulla on ISSille työhaastattelu ja siinähän sitten kävi niin, että meikä pääsi ISSille töihin ja heipat sanomaan JMgrooville.
Huih, siitäkin on jo kaksi kuukautta kulunut. Olen hyvin tottunut talon tavoille ja mitä tehdään ym.
Itseäni kumminkin enemmän kiehtoo tuo kauppojen ylläpitosiivous kuin se peruspesu.
Hyi mitä touhua tuo peruspesu onkaan.
Nyt viime aikoina tosiaan olen ollut yötöissä eikä onneksi niin rankkaa mitä aluksi oletin. Selvisin siis hyvin ehjissä nahoin.
Tosin tässä työssä on ollut viime viikolla huonoa tuuria ku oli yhden akupan lähinnä ylläpitosiivoilua ja siinä lattiassa oli jokni tahra aloin sitten tottakai hankaamaan mopilla niin ranne oli siinä sitten joten huonossa asennossa niin nyt on ollut viikon ajan enemmän ja vähemmän kipeänä. Mutta sillä onneksi kumminkin pystyy työnskentelemään 110%
Mutta töistä viis.
Vapaa-ajat vietän nykyään kaverin kanssa ja meillähän on paljon harrastuksia kuten liikunta.
Eli viime viikon tiistaina otettiin sitten Acticille vuoden verran jäsenyyttä ainakin näin aluksi ja ollaan molemmat kyllä joka kerta jouduttu lisäämään painoa, mutta tänään kun käytiin salilla niin alkaa pikkuhiljaa hidastumaan vauhtia tuohon painoen nosteluu, että kyllä alkaa treeni tuntumaan. Mutta sitähän kaverin kanssa mennään aina salille tekemään, jotta saataisiin tuntumaan lihaksiimme ja niiden tekemään töitä fyysisesti.
Ja en todellakaan ole unohtanut kanejen kanssa viettämään vapaa-ajallani, mutta kieltämättä sitä on vähentynyt ja tavallaan hävettää myöntää tämä, mutta olen kyllä ruvennut tällä viikolla viettämään heidän kanssaan enemmän aikaa kuin normaalisti. Mutta aina ei vain jaksa.
Elämässä kylläkään ei jaksaisi mitään tehdä jos valittaa tai ajattelee ettei jaksa niin meidän ihmisten pitäisi enemmän ajatella niitä hyviä juttuja eli positiivisia ajatuksia enemmän kehiin.
Missä minunkin täytyisi harjoittaa enemmän. Paljon enemmän. Lopettaa valittelu ja tuoda sen tilalle sitä positiivista puolta kuten jos haluaisi valittaa jostain niin yrittää kääntää sitä positiiviselle ajatuskannalle.
sunnuntai 25. joulukuuta 2016
Sound Of A Devil
// Back to the River//
//Take Me Down//
//SOund Of A Devil//
Yes I am still Crazy about her.
Its only so fucking amazing singer and her style is fucking amazing too.
I have The Pretty Reckless All Disc And I Love Them All.
What Would say something more...?
Fuck yeah I Love Rockn Roll music and style
Its My Life.
And of Course I love this full group
Fucking amazing work
And I love Taylor Momsen that he has a lot of self-confidence And I want that same what she has.
love you
xoxox
torstai 15. joulukuuta 2016
Long Time Not See
Olen nykyään muuten Rovaniemiläinen, että heihei Ylivieska.
Pääsin töihin Jmgrooveen myymään Canal Digital kanavapaketteja sekä opiskelen 3,5kk aamiaisvastaaja ja kerroshoidon moniosaaja koulutusta, jonka aamiaisvastaajan osan olen jo suorittanut eli jäljellä kerroshoidon osa.
Eli olen tällä hetkellä työharjoittelussa Ounasvaaran chaletissa siivoilemassa mökkejä.
Tätäkin työharjoittelua on enään surulliset 12pv jäljellä. On ollut liian mukavaa ja mukavia sekä huumoristista työporukkaa, jotka ovat auttaneet jaksamaan ja saamaan tuntemaan työnteon vähemmän raskaalta.
Voisi siis sanoa, että olen viihtynyt Rovaniemellä todella hyvin, sillä olen huomannut että olen täällä muuttunut hyvinkin itsevarmaksi sekä sosiaaliseksi, jonka takia sitten nämä haastattelut ovat menneet hyvin. Paitsi mitä nyt tiistaina oli Mcdonaldsin haastattelu ja en tullut valituksi, mutta sinne on kuulemma muutenkin vaikea päästä sisään. Mutta huomenna olisi ISS siivous haastatteluun ja toivotaan, että pääsisin sinne töihin.
En tiedä oiekin mitä muuta kirjoittaa tänne ku nyt lyö pää niin tyhjää, että huhuh...
Pääsin töihin Jmgrooveen myymään Canal Digital kanavapaketteja sekä opiskelen 3,5kk aamiaisvastaaja ja kerroshoidon moniosaaja koulutusta, jonka aamiaisvastaajan osan olen jo suorittanut eli jäljellä kerroshoidon osa.
Eli olen tällä hetkellä työharjoittelussa Ounasvaaran chaletissa siivoilemassa mökkejä.
Tätäkin työharjoittelua on enään surulliset 12pv jäljellä. On ollut liian mukavaa ja mukavia sekä huumoristista työporukkaa, jotka ovat auttaneet jaksamaan ja saamaan tuntemaan työnteon vähemmän raskaalta.
Voisi siis sanoa, että olen viihtynyt Rovaniemellä todella hyvin, sillä olen huomannut että olen täällä muuttunut hyvinkin itsevarmaksi sekä sosiaaliseksi, jonka takia sitten nämä haastattelut ovat menneet hyvin. Paitsi mitä nyt tiistaina oli Mcdonaldsin haastattelu ja en tullut valituksi, mutta sinne on kuulemma muutenkin vaikea päästä sisään. Mutta huomenna olisi ISS siivous haastatteluun ja toivotaan, että pääsisin sinne töihin.
En tiedä oiekin mitä muuta kirjoittaa tänne ku nyt lyö pää niin tyhjää, että huhuh...