Matkakohde Turkki - Matka part 2

 Kolmantena päivänä sitten piti lähteä Kemeristä ja suunta vaihtui kohti pamukaletta. Ei ollut mitenkään lämmin päivä tulossa. Sateinen ja kylmä. Enne kuin itse hotelille päästiin ne, joilla oli ne rannekkeet niin pääsivät sillä hinnalla kalkkikiviä lähemmäksi tähyilemään. Me ei menty sinne , koska se olisi ollut 39e sisältäen lounaan. Liikaa minun mielestäni meidän budjetille. 

Linja-auto kuskille piti sanoa, että saada matkalaukustani lisää vaatteita sillä olin vain lähtenyt mekko päällä. Onneksi se onnistui.

Kävin vessassa vaihtamassa vaatteeet ja tuli paljon lämpimämpi. Käytiin syömässä hampurilaiset sillä ei siinä ollut oikein muitakaan syönti paikkoja. Ja kuluihan se puoltoista tuntia valokuvia ottaessa kiveistä.

Yläpuolella oleva kuva otettu sieltä ylhäältä. Kun muut tulivat niin jatkoimme matkaa. Mutta tosiaan kun mentiin ja tultiin niin hyvinhän siitä kaukaisuudesta näkyivät ne kalkkikivet.

Kaiken kaikkiaan sen päivänen linja-auto matka kesti ainakin se kuusi tuntia, mutta onneksi ilma sattui olemaan niin surkea. Olisi ollut kauheampaa, jos olisi ollut kauhea lämpö.

 

Kun oltiin hotelilla niin siinä lähistöllä ei ollut minkäälaista kauppoja tai ruokapaikkaa. Meidän siis piti ostaa sieltä illallinen, joka oli yhteensä 50e. Jos olisi siis ollut joku ruokapaikka lähellä niin olisi vain tehnyt n. 20e. Sille ei vain voinnut mitään kun aamuukaan asti ei jaksanut odottaa.

Kun kerran ei ollut minkäälaista kauppaa lähistöllä ja hotellin niistä kaupoista ja ollut oikein kierettävää. Mentiin katsomassa minkälaista tarjontaa olisi kylpylässä. No, siellä oli pesu, hieronta sekä naamio niin 35e. Ari sitten päätti, että mennään. Olihan se jännittävää, koska se oli mun ensimmäinen kerta ja vieläpä mies teki mulle tuon. Ahdisti, mutta muuten oli mukava kokemus. 

Kun oltiin saatu hoito niin lähdettiin hotellin aulaan minkälainen meno siellä oli. Siellä oli napatanssija, joka oli ilmeisesti hakenut miehiä tanssimaan. Se vasta oli hupaisa näky, mutta ei sattunut olemaan kameraa mukana niin jäi ottamatta kuvat. 

Seuraavana päivänä piti luovuttaa taas hotellin avaimet ja taas matka kesti sellaiset kuusi tuntia, mutta tuolloinkaan ei ollut kovin lämmin. 

Matkan varrella käytiin mattokaupassa, jossa esiteltiin miten tehdään värillisiä naruja ja miten silkkimunasta saadaan narua kerittyä.

Harmi vain, ettei ylhäältä saannut ottaa kuvia, koska siellä oli vasta niitä hienoja mattoja, mutta tähänkin niillä oli hyvä selitys. Niistä ei saanut siksi ottaa, koska kun heillä ei ole näille matoille omaa nettikauppaa etteivät kilpailijat voi kopioida heidän kuvioita.

Seuraavassa postauksessa on luvassa Antalya.