torstai 27. marraskuuta 2014

Matkakohde Turkki - Matka part. 3

Ennen kuin oltiin Antalyassa niin pysähdyttiin kalkkikiven lähistöön missä oli hänestä pienoismalli.
Oli ihan kiva, mutta vaikkei käytykkään itse kalkkikiveillä niin sain siitä silti hyvän kuvan.
kiitos minun objektiivin :)
Samalla siinä oli aikaa kiertää marketteja, mutta ajateltiin kumminkin pärjäävän ilman minkäänlaisia eväitä ja vettäkin oli vielä mukavasti.

Sitten tuli taas jonkinlainen opastettu raunioilla, mutta kun kerran ei ollut vip- passeja niin ei oöösty mukaan eikä olisikaan kiinnostanut lähteä kävelemään tuonne helteeseen. Niinku kuvistakin näkee, että oli pilvetön taivas. Alkoi olemaan nälkä, mutta toivottiin jo että tulisi kohta ruokatauko.Mutta siellä missä me jouduttiin odottamaan kun ne tulisivat niin löysin paikanpäällä olevista toreista kaulakorun sekä siihen kuuluvan rannekorun. Ja olihan sielläkin noita raunioita ja ne riitti sopivasti minulle.


Päästiin vihdoin syömään lounasta. Ostettiin Arin kanssa pizza, mutta oli tarkoitus ,että hän olisi tuonnut molemmille omat, mutta se toi yhden ja ne pizzat Turkissa olivat pannupizzan kokoisia. Oli kauhea nälkä, mutta piti tyytyä siihen ja ajateltiinkin, kun ollaan Antalyassa niin siellä syödään paremmin. Opas sanoi sitten, että lähdetään siitä lounas paikasta kävelemään vesiputouksille ja meillä oli siellä aikaa olikohan se tunti. Otin aika paljon kuvia, joten tähän postaukseen en tunge kaikkia.
Ja tosiaan se vesiputous oli puistossa missä turistit mielellään ovat ja oli se mukava paikka.


Tähän en viitsinyt tunkea ihan paikan päällä Antalyassa, joten seuraavassa on se luvassa. En tiedä ,mutta se saattaa olla tästä reisusta viimeisin.




lauantai 22. marraskuuta 2014

Matkakohde Turkki - Matka part 2

 Kolmantena päivänä sitten piti lähteä Kemeristä ja suunta vaihtui kohti pamukaletta. Ei ollut mitenkään lämmin päivä tulossa. Sateinen ja kylmä. Enne kuin itse hotelille päästiin ne, joilla oli ne rannekkeet niin pääsivät sillä hinnalla kalkkikiviä lähemmäksi tähyilemään. Me ei menty sinne , koska se olisi ollut 39e sisältäen lounaan. Liikaa minun mielestäni meidän budjetille. 
Linja-auto kuskille piti sanoa, että saada matkalaukustani lisää vaatteita sillä olin vain lähtenyt mekko päällä. Onneksi se onnistui.
Kävin vessassa vaihtamassa vaatteeet ja tuli paljon lämpimämpi. Käytiin syömässä hampurilaiset sillä ei siinä ollut oikein muitakaan syönti paikkoja. Ja kuluihan se puoltoista tuntia valokuvia ottaessa kiveistä.
Yläpuolella oleva kuva otettu sieltä ylhäältä. Kun muut tulivat niin jatkoimme matkaa. Mutta tosiaan kun mentiin ja tultiin niin hyvinhän siitä kaukaisuudesta näkyivät ne kalkkikivet.
Kaiken kaikkiaan sen päivänen linja-auto matka kesti ainakin se kuusi tuntia, mutta onneksi ilma sattui olemaan niin surkea. Olisi ollut kauheampaa, jos olisi ollut kauhea lämpö.
 
Kun oltiin hotelilla niin siinä lähistöllä ei ollut minkäälaista kauppoja tai ruokapaikkaa. Meidän siis piti ostaa sieltä illallinen, joka oli yhteensä 50e. Jos olisi siis ollut joku ruokapaikka lähellä niin olisi vain tehnyt n. 20e. Sille ei vain voinnut mitään kun aamuukaan asti ei jaksanut odottaa.
Kun kerran ei ollut minkäälaista kauppaa lähistöllä ja hotellin niistä kaupoista ja ollut oikein kierettävää. Mentiin katsomassa minkälaista tarjontaa olisi kylpylässä. No, siellä oli pesu, hieronta sekä naamio niin 35e. Ari sitten päätti, että mennään. Olihan se jännittävää, koska se oli mun ensimmäinen kerta ja vieläpä mies teki mulle tuon. Ahdisti, mutta muuten oli mukava kokemus. 
Kun oltiin saatu hoito niin lähdettiin hotellin aulaan minkälainen meno siellä oli. Siellä oli napatanssija, joka oli ilmeisesti hakenut miehiä tanssimaan. Se vasta oli hupaisa näky, mutta ei sattunut olemaan kameraa mukana niin jäi ottamatta kuvat. 
Seuraavana päivänä piti luovuttaa taas hotellin avaimet ja taas matka kesti sellaiset kuusi tuntia, mutta tuolloinkaan ei ollut kovin lämmin. 
Matkan varrella käytiin mattokaupassa, jossa esiteltiin miten tehdään värillisiä naruja ja miten silkkimunasta saadaan narua kerittyä.
Harmi vain, ettei ylhäältä saannut ottaa kuvia, koska siellä oli vasta niitä hienoja mattoja, mutta tähänkin niillä oli hyvä selitys. Niistä ei saanut siksi ottaa, koska kun heillä ei ole näille matoille omaa nettikauppaa etteivät kilpailijat voi kopioida heidän kuvioita.

Seuraavassa postauksessa on luvassa Antalya.


perjantai 21. marraskuuta 2014

Matkakohde Turkki - Matka part. 1

Aamulla lento lähti Turkkia kohti klo. 10:00
Minua kamalasti jännitti nousta lentokoneeseen eikä hirmuisesti ensimmäiselle ulkomaanmatkalle.
Lentokoneessa se jännitti/pelotti, kun se ajatus kuinka korkealla ollaan ilmassa ja kuinka et pysty kontrolloimaan tapahtumia. istuuduin paikalleni ja olin hermoraunioina ainakin sisältäpäin.
Tunsin kuinka moottorit lähti käyntiin ja lentokone alkoi liikkumaan. Luin lentokoneen olevia lehtiä etten ajattelisi koko tapahtumaan. Sitten se lähti nousemaan. Otti mahasta hieman kuin vuoristorata menisi hitaasti ylöspäin. 
Sitten kun se oli noussut tarpeeksi ylös niin en ollutkaan paniikissa kuin luulin.
Päinvastoin pystyin jopa katsomaan ikkunasta ulos. Ihanan näköistä kuten siskoni oli kertonut.
Kun oltiin lähellä Turkkia niin alkoi näkyä maata ja näin heti ihania vuoria ja muutenkin olihan se hiukan erilaista kuin suomessa.
Lasku oli aivan kauhea, mutten tiedä loppujen lopuksi kumpi oli kauheampi ylös vain alas.
Vatsaan otti kun pikkuhiljaa tiputimme korkeutta.
Kun päästiin pois lentokoneesta niin iski kauhea kuumuus. Tosin kuin suomessa sain palella jatkuvasti. 
Tapasimme matkaoppaamme nimeltä Memeth tai jotenkin noin kirjoitettiin, mutta kutsuttiin Memetiksi. Hän kertoi englanniksi sillä ei se osannut suomea ja jotkut vanhat ihmiset närkästyivät siitä kun ei ollut suomeksi. Mutta esittelyssä sanottiin, että joko on englanniksi tai suomeksi eikä että molempia. Matkaa oli jonkun matkaa ja odotin innoissani pääsyä kuvaamaan vuoria. Ne olivat kauniita.
Kun olimme päässeet hotelliin, joka tosiaan sijaitsi Kemerissä. Oli kyllä todella ihana ulkoapäin ja sisältäkin, mutta kun päästiin huoneeseen niin oli pettymys. Niinkuin mainitsinkin edellisessä postauksessa, että laminaatti lattiat eivät olleet edes kunnolla kiinni toisissaan. Lähdettiin sitten etsimään kullan kanssa ruokapaikkaa, sillä olihan lento kestänyt nelisen tuntia sekä linja-auto matka hotellille. Matkaopas oli kumminkin maininnut kun oli talvi aika niin mikään ruokapaikka ei ole auki ja oli tarjonnut vip pakettia jolla sai syödä hotellissa. Mutta uskallettiin olla ottamatta ja kannatti. Jonkin kävely matkan päässä olikin ruokapaikka, jopa kaksikin, mutta käytiin aina siinä yhdessä. Esimmäisenä otin spagetti bolongse. Iha jees muttei ylittänyt odotuksiani.
Seuraavana päivänä olisi ollut mahdollisuus lähteä katsomaan raunioita, mutta päätettiin olla lähtemättä ja säästettiin kumminkin rahaa. Löysin hotellin takapihalla olevasta rannasta, jonkun ihanan kivikasan, joka on tuossa ylempänä kuvakin siitä.
 Lähdettiin sitteen kävelemään hieman pidemmäksi ja huomattiin edessämme Green Parkin. Ajateltiin käydä siellä, jos nähtäisiin, joitain eläimiä. Matkan varrella oli kumminkin kauppoja, joissa käytiin ja yhdessä oli mies, joka heti tuli minun luokse kyselemään juuri mistä päin on ja sitten kysyi onko kaikki hyvin vastasin myönteisesti ja sitten kun se kysyi vielä kerran niin sanoin myöntyvästi, koska minulla oli kaikki hyvin. Sitten se kysyi oletko väsynyt. olinhan minä niin sanoin, että vähäsen, koska ehkä se näki minusta, että olin.
Ostettiin sitten Arin kanssa omenateetä ja saatiin maistaa Turkkilaista herkkua ja se halusi meidän kanssa valokuvaa. Anteeksi vain kun minusta ja siitä on niin epätarkka, mutta se otti Ari ja hän ei vielä ole oppinut tarkentamaan, mutta kyllä siitä erottuu, että siinä on kaksi ihmistä. Sekä saatiin klementiinit, jotka olivat hyviä. Nam.
Kun päästiin vihdoinkin sinne missä oli eläimiä niin mun sydän särkyi. Näin iso lauman kanejä. Miten ne voikaan olla niin söpöjä kun mentiin Arin kanssa siihen niin ne oli niin uteliaita sekä olivat hieman sillain että ota minusta kuva. otin näistä varmaan yli kolmekymmetä kuvaa, mutta kuten näkee julkaisin vain muutaman niistä.
Mentiin aika ajoissa kumminkin nukkumaan, mutta minkän sille voi jos väsytti. Mutta on turkkilaiset kyllä kovia kauppaamaan. Voi kauhea.

Tästä Turkin matkasta tulee ainakin kaksi kolme postausta, sillä kuvia riittää ja juttua.


torstai 20. marraskuuta 2014

Matkakohde Turkki - Hotellien Arvostelu

 Yelken hotellissa yövyttiin kullan kanssa muutama yön. Eli se hotelli sijaitsi Kemerissä. Hotelli oli todella hieno ulkoapäin takana oli uima-allas ja meri näkymä sekä palmu puita oli muutamia. Kun astuttiin huoneeseen niin kylpyhuoneessa oleva hanan seinämä oli jotenkin kohollaan ja laminaatti lattia eivät olleet yhdessä ja sängyssä tuntuivat ne rauta hommat mitä niissä on yleensä. Mutta yllättävän hyvin siinä sai kumminkin nukuttua. Illalla kun kävi kylvyssä niin ei ollut jotenkin mukava olla kun oli ruostetta ja sen sellaista. Hyi.  Joten en tiedä paljon tästä pitää maksaa kahdesta yöstä, mutta en suosittele kovinkaan lämpimästi tätä hotellia.
  
Toisessa hotellissa oltiin vain yön, jonka nimestä en ole varma, mutta tiasi olla Tripolis. Tämä sijaitsi vuoristossa lähellä kalkkivuorta. Huono puoli oli se, että piti syödä hotellissa, joka siis ei ollut mikään halpa ,koska lähellä ei ollut mitään siis ei yhtikääs mitään kauppoja, joissa olisi syönnyt edullisemmin. Eli jos haluaa päästä edullisesti syömisen kannalta niin kannattaa miettiä jokin muu hotelli. Sängyt olivat hieman mukavemmat kuin ensimmäisessä hotellissa missä yövyttiin. Kylpyammekin oli jopa siistimpi. Eli huonot puolet tässä oli sijainti, koska ruokaa sai vain itse hotellista, joka oli kallis.

Tämä kolmas hotelli oli ihana. Sijaitsi Antalyassa ja hotellin nimi oli Ozkaymak Falez.Tai ainakin tuonne päin. Kylpyamme oli puhdas ja sänkykin oli jo ylellinen. Sijaitsi lähellä keskustaa n. 4km päässä. Ruokapaikkoja tyyliin, joka nurkassa, joten sai edullisemmin syödäkin kuin viime paikassa. Harmitti vain ku yövyttiin vain yksi yö, sillä keskustassa olisi ollut paljon kiertämistä, mutta nilkat sanoivat ei muutaman kilometrin jälkeen. Liikaa kauppoja.
 Neljäs hotellia oli kaikkein ihanin ja siinä yövyttiin kaksi yötä. Sen nimi oli Diamond Elite, joka sijaitse Sidessä. Oli kyllä luksus huone verrattuna ensimmäiseen hotellin huoneeseen. Ruokapaikka ja toreja oli vähän matkan päässä, muttei liian kaukana n. 1km. Huono puoli näissä toreissa on kaikkialla Turkissa oli samanlaisia tuotteita. Ehkä muutamia erilaisia, muttei kauheasti. Loput ostokset kumminkin sain tehtyä. Mini bussikin kulki siitä hotellin ohi, joten pääsi helposti siden keskustaan, mutta pois piti mennä taksilla, joka oli aika paljon. Tätä kumminkin suosittelen, mutten tiedä tosiaankaan näiden hotellien hintoja, koska saatiin asustella näissä ja muita juttuja niin 199e.